DXRacer pelituolin uudelleenverhoilu tuli eteen, kun pojan huoneeseen alkoi ilmestyä tuolista lattialle mustaa moskaa. Tuolin istuinosasta sekä niskatyynystä alkoi kuoriutua keinonahan päällikerrosta pois.

Tuoli ostettiin käytettynä vuosi aikaa ja oli silloin vielä tosi hyvässä kunnossa. Tuoliin oli ehkä valittu alunperinkin huono keinonahka.

Tampereella käydessämme poikkesimme Tampereen Vaahtomuoville. Vaikutuin heidän tarjonnastaan ja sieltä löysin myös hyvin mätsäävän nahan korjausverhoiluun (kuva alla). Ajattelin vaihtaa kankaat vain tuohon istuinosaan ja niskatyynyyn.

Keinonahka Gibson

Materiaaliksi löytyi keinonahka Gibson, joka on huonekaluteollisuudessa käytetty, kestävä, laadukas keinonahka. Siinä on myös himmeä, mattamainen pinta. Tämän keinonahan pinta ei ole liukas, että esim. istuttaessa housut eivät luista siinä päällä kovin helposti. Ehkä tuo asia muuttuu, kun kankaan pinta vähän kuluu.

Sitten vaan purkuhommiin.

Jälleen kerran – puretuista kankaista sai taas hyvät kaavat.

Verhoilu kiinnitettiin verhoiluhakasilla runkoon kiinni. Koitin selvitä ilman verhoiluhakaspihtejä, koska niitä ei ollut, mutta hankintalistallehan ne meni.

Sauman molemminpuoliseen tikkaukseen oli vanhoissa verhoiluissa käytetty niskatyynyn nurjalla puolella kuitukangasta. Se olikin hyvä idea. Käytin itsekin sitä.

Istuinosasta tuli oikein siisti. Olen tyytyväinen keinonahan laatuun. Luulen, että tämä käytettynä ostettu tuli palvelee vielä monta vuotta!

Käy kurkkaamassa muitakin verhoilutöitäni, esim. Cafe Racerin penkin verhoilu!

Tämä Facebookin roskalavan rahi pääsi kunnostettuna jatkoajalle. Olin etsinyt hetken sopivaa, joten tämän hain heti pois. Rahin koko oli noin 120x85cm, eli se oli aika iso. Se oli nähnyt paljon elämää ja oli likainen, mutta kunnostettavaksi minä sen toki hainkin.

Siitä sitten taas purkamaan ja tutkimaan, että miten tämä rahi on toteutettu.

Kun sain verhoilun purettua, huomasin sisustan kärsineen aika tavalla, joten päätin vaihtaa ne kokonaan. Ison vaahtomuovin leikkautin tykymmästä materiaalista suoraan oikeaan kokoonsa ja siihen päälle liimasin 3cm vahvat levyt vähän pehmeämmästä materiaalista. Lisäksi hain Eurokankaasta levyvanua, jonka liimasin kevyesti kauttaaltaan vaahtomuovilevyjen päälle.

Rahin uusi kangas löytyi kaapista, jonka olin aiemmin ostanut Annalan poistopäiviltä hintaan 5 euroa metri. Suurimman osan olin siitä jo käyttänyt sohvan verhoiluun, ja tähän siitä oli jäänyt sopiva pala.

Kulmiin käytin aitoa nahkaa, koska ne mielestäni kärsivät aina ensimmäisenä elämästä, ja toki toivat samalla ‘sitä jotain’ ulkonäköön. Alemmat sivuosuudet tein kulmanahkoja mukailevasta keinonahasta. Nahat ostin Kauhavalta Sireliltä. Siellä oli muuten tosi hyvät valkoimat ja hyvä hintataso.

Myös ruskeat jalat hioin ja käsittelin uudelleen mustalla petsillä ja lakalla.

Rahi sai lisää käyttöikää ja minä olin tyytyväinen kierrätyksestä. Yksi projekti saatettu loppuun, ja taas suunta kohti seuraavaa.

Myös uudelleenverhoiltu nojatuoli pääsi jatkoajalle, käy katsomassa!

Seuraavaksi työjonossa oli mieheni Cafe Raceriksi muutetun moottoripyörän Suzuki GSX-R istuimen uudelleenmuotoilu ja verhoilu. Pyörään tehtiin ihan uusi, paremmin tyyliin sopiva muotoilu. Minä annoin penkille viimeisen silauksen päällystämällä sen aidolla nahalla.

Sain penkin työstöön uudelleenmuotoiltuna ja pohjustettuna. Ompelin pohjustuksen päälle aluskankaan ja kiristin sen paikoilleen liiman avulla.

Tein myös koekappaleen nahalle. Laitoin 3 kerrosta vanua ja ompelin siihen nahkaa päälle. Se näytti hyvältä, joten aloin piirrellä penkin kaavoja ja suunnitella sauman kohtia, jne. Ompelussa käytin toki nahkaneulaa sekä nahalle soveltuvaa lankaa.

Penkin verhoilu oli kivaa hommaa, tätä aion opetella lisää!

Itse asiassa. Seuraava penkki on jo odottamassa..

Käy katsomassa myös muita töitäni, esim. DXRacer pelituolin uudelleenverhoilu keinonahalla.

2017
Otin työstöön ystäväni nojatuolin, joka jo kaipasi uutta pintaa ja piristystä. Kangas oli aika haasteellinen raitakangas. Muistan miettineeni, että kuinkahan mahdan tästä selvitä.

Rakastan kaikkea purkamista ja tutkimista, miten asiat on tehty. Tämä tuoli oli verhoilultaan selkeästi toteutettu, joten siitä oli helppo alkaa kasaamaan uutta. Vaahtomuovi kaipasi liimaamista ja pintaan piti vaihtaa uutta vanua. Muuten tuoli oli siisti, joten sitten vaan luomaan uutta.

Uusia kappaleita leikatessa piti tarkoin katsoa, että raidat osuvat tuolin molemmilta puolilta juuri samaan kohtaan. Myös toki ommellessa piti olla tarkkana raitojen suhteen.

Tähän ommeltiin kaksi erillistä kappaletta, tyyny ja istuinosa. Molemmat osat niittasin kiinni samoista kohdista, kuin aikaisemmankin verhoilun kanssa oli tehty. Puisille jaloille en tehnyt mitään – jätin sen homman sen alan ammatilaiselle, tuolin omistajalle.

Se on jotenkin hassua, kuinka onnistuminen aikaansaa koko kehoon ihanan rauhan ja onnen tunteen.

Nopeasti tuoli sitten valmistuikin. Yhdessä päivässä.
Olin tyytyväinen käsialaani.

Nojatuolin verhoilu voi antaa vanhalle huonekalulle täysin uuden elämän ja pidentää sen käyttöikää merkittävästi. Meidän olohuoneemme sisustus sai uuden ilmeen, kun pieni ja kevyt nojatuoli saapui taloon. Tämä tuoli oli ollut työkaverillani jo pitkään, odottaen uutta verhoilua. Hän luovutti tuolin minulle siinä toivossa, että saisin sille uuden elämän. Nojatuolin verhoilu oli valmiiksi purettuna, mutta sen kunto ja rakenne olivat vielä vankat. Vaikka tuoli oli varastossa odottamassa käsittelyäni pari vuotta, tiesin, että siitä tulisi upea projekti.

Aloitin projektin tutkimalla, miten tuoli oli aikaisemmin verhoiltu. Ensimmäinen vaihe oli ratkoa vanhat saumat auki ja tarkastella verhoilun rakenteita. Tämä vaihe oli tärkeä, sillä puretuista kappaleista sain tarkat kaavat uuden verhoilun tekemiseen. Vaikka prosessi oli aikaa vievä, se oli samalla opettavainen. Pääsin näkemään, miten tuoli oli alun perin koottu ja miten voisin parantaa sen kestävyyttä ja mukavuutta.

Tuolin vanu oli tahraantunut ja menettänyt muotonsa, joten päätin uusia sen kokonaan. Kävin Eurokankaassa ja hankin 100 grammaista levyvanua, joka oli täydellinen korvike vanhoille pehmusteille. Leikkasin vanusta sopivia paloja ja asettelin ne huolellisesti tuolin rakenteisiin, jotta uusi verhoilu istuisi täydellisesti.

Ompelu oli projektin seuraava vaihe. Käytin purettujen kappaleiden kaavoja leikatakseni uudet kankaat. Ompelu vaati tarkkuutta ja kärsivällisyyttä, mutta jokaisen sauman myötä tuoli alkoi saada uuden ilmeen. Sovitin kangaspaloja jatkuvasti tuoliin varmistaakseni, että ne istuvat täydellisesti ja että verhoilusta tulee siisti ja kestävä.

Kun kaikki kappaleet oli ommeltuna valmiiksi, kiinnitin ne tuoliin niiteillä. Tämä vaihe oli erityisen palkitseva, sillä tuoli alkoi vihdoin näyttää valmiilta. Viimeistelin verhoilun varmistamalla, että kaikki saumat olivat tiukkoja ja kangas oli tasaisesti pingotettu.

Valmis tuoli oli upea näky. Sen uusi verhoilu toi esiin sen kauniit muodot ja toi olohuoneeseemme raikkaan ja kodikkaan ilmeen. Onnistumisen ilo oli suuri, kun sain tämänkin projektin päätökseen. Nyt nojatuoli on jälleen käyttökelpoinen ja kaunis osa sisustustamme. Tämä projekti muistutti minua siitä, miten vanhojen huonekalujen uudistaminen voi tuoda uutta elämää ja iloa kotiin. Lisäksi vanhan huonekalun uudistaminen on vastuullinen teko, joka edistää kestävää kehitystä ja vähentää turhaa jätettä.

Käy katsomassa myös muita verhoilutöitäni!