2017
Otin työstöön ystäväni nojatuolin, joka jo kaipasi uutta pintaa ja piristystä. Kangas oli aika haasteellinen raitakangas. Muistan miettineeni, että kuinkahan mahdan tästä selvitä.
Rakastan kaikkea purkamista ja tutkimista, miten asiat on tehty. Tämä tuoli oli verhoilultaan selkeästi toteutettu, joten siitä oli helppo alkaa kasaamaan uutta. Vaahtomuovi kaipasi liimaamista ja pintaan piti vaihtaa uutta vanua. Muuten tuoli oli siisti, joten sitten vaan luomaan uutta.
Uusia kappaleita leikatessa piti tarkoin katsoa, että raidat osuvat tuolin molemmilta puolilta juuri samaan kohtaan. Myös toki ommellessa piti olla tarkkana raitojen suhteen.
Tähän ommeltiin kaksi erillistä kappaletta, tyyny ja istuinosa. Molemmat osat niittasin kiinni samoista kohdista, kuin aikaisemmankin verhoilun kanssa oli tehty. Puisille jaloille en tehnyt mitään – jätin sen homman sen alan ammatilaiselle, tuolin omistajalle.
Se on jotenkin hassua, kuinka onnistuminen aikaansaa koko kehoon ihanan rauhan ja onnen tunteen.
Nopeasti tuoli sitten valmistuikin. Yhdessä päivässä.
Olin tyytyväinen käsialaani.
