Patalaput Vallilan kankaasta ovat olleet jo mielessäni jonkin aikaa, kunnes ystäväni toi minulle Vallilan valmisverhot lyhennettäväksi. Verhot olivat liian pitkät hänen ikkunaansa ja niitä piti lyhentää 40cm. Kangas oli tosi hieno, joten siitä sain vihdoin patalaput tekoon. Viininpunaista vinonauhaa olikin sopivasti hyllyssä, joka sopi tähän kankaaseen oikein mainiosti.

Leikkasin kangaslopusta noin 22x22cm paloja, joista sain kasaan materiaalit kuuteen patalappuun. Patalappuihin piti saada paksuutta, joten kaivoin kaapistani vanhaa päiväpeitekangasta, jossa oli ohut vanukerros. Tästä leikkasin samankokoiset neliöt tai ehkä muutamaa milliä suuremmat.

Liidulla merkkasin päällitikkausten paikat, eli viivottimen leveyden verran näihin. Liituhan lähtee kätevästi pois pyyhkimällä. Sitten yhdistin kaikki kappaleet yhteen ja surauttelin päällitikkaukset viininpunaisella langalla, joka soveltui kivasti myös tuohon viininpunaiseen reunavinonauhaan.

Sitten vielä vinonauhan ompelu reunaan ja loppuun tuo ripustuskuja. Patalaput valmistuu tosi nopeasti ja niitä voi antaa vaikka lahjaksi!

Lisää ompelutöitäni nähtävillä ompeluosiosta.

Tämä Facebookin roskalavan rahi pääsi kunnostettuna jatkoajalle. Olin etsinyt hetken sopivaa, joten tämän hain heti pois. Rahin koko oli noin 120x85cm, eli se oli aika iso. Se oli nähnyt paljon elämää ja oli likainen, mutta kunnostettavaksi minä sen toki hainkin.

Siitä sitten taas purkamaan ja tutkimaan, että miten tämä rahi on toteutettu.

Kun sain verhoilun purettua, huomasin sisustan kärsineen aika tavalla, joten päätin vaihtaa ne kokonaan. Ison vaahtomuovin leikkautin tykymmästä materiaalista suoraan oikeaan kokoonsa ja siihen päälle liimasin 3cm vahvat levyt vähän pehmeämmästä materiaalista. Lisäksi hain Eurokankaasta levyvanua, jonka liimasin kevyesti kauttaaltaan vaahtomuovilevyjen päälle.

Rahin uusi kangas löytyi kaapista, jonka olin aiemmin ostanut Annalan poistopäiviltä hintaan 5 euroa metri. Suurimman osan olin siitä jo käyttänyt sohvan verhoiluun, ja tähän siitä oli jäänyt sopiva pala.

Kulmiin käytin aitoa nahkaa, koska ne mielestäni kärsivät aina ensimmäisenä elämästä, ja toki toivat samalla ‘sitä jotain’ ulkonäköön. Alemmat sivuosuudet tein kulmanahkoja mukailevasta keinonahasta. Nahat ostin Kauhavalta Sireliltä. Siellä oli muuten tosi hyvät valkoimat ja hyvä hintataso.

Myös ruskeat jalat hioin ja käsittelin uudelleen mustalla petsillä ja lakalla.

Rahi sai lisää käyttöikää ja minä olin tyytyväinen kierrätyksestä. Yksi projekti saatettu loppuun, ja taas suunta kohti seuraavaa.

Myös uudelleenverhoiltu nojatuoli pääsi jatkoajalle, käy katsomassa!

Miten onnistuisi putkikassi käytetyistä farkuista? Ja mikseipä onnistuisi. Muutama laukku on jo tullut tehtyä, kuten esimerkiksi raidallinen olkalaukku kierrätysfarkuista.

Tätä laukkua tehdessäni olinkin unohtanut kokonaan ottaa vaihekuvia, mutta meneepä se näinkin.

Minulle on kerääntynyt tutuilta jo aikamoinen kasa farkkuja, joista sitten tähänkin laukkuun lähdin leikkaamaan palasia. Halusin tähän vähän ruutulippukuosia ja päällitikkauksia. Yhden ruudun koko on laukussa 7x7cm. Lisäsin myös laukun molemmin puolin muutaman neliön aidosta nahasta, joka toki on peräisin vanhasta nahkahameesta.

Laukun tarvikkeet, kuten d-renkaat ja sisarniitit löytyvät monista verkkokaupoista. Taisin joskus aikoinaan tilata niitä varastoon aliexpressistä, kun en pronssin värisiä Suomesta löytänyt.

Ompelin laukun reunoihin terenauhan ryhdittämään laukun muotoa. Pysyy käytössä paremmin kuosissaan.

Jaoin kaavan kolmeen osaan, koska ompelin laukun pohjakappaleen yhdestä palasta ilman ruutukuosia. Pohja ei juurikaan näy mihinkään ja toki hieman keventää laukun painoa.

Yön aikana oli tullu lunta, joten pääsin vihdoin kuvaamaan laukun ulkona paremmassa valaistuksessa.

Farkku on aika painava materiaali, joten olen näin käytössä huomannut, että laukusta tuli kaikkine kuvioineen ja tikkauksineen aika painava. Ja metallinen vetoketju ei aukene tässä laukussa niin sulavasti kuin ehkä muovinen ketju olisi auennut. mutta tyyliin se sopii.

Työohjeet:

Vinkki! Kannattaa esipestä ostettu kangas ennen aloittamista. Tällä vältetään maskin kutistuminen ensimmäisessä pesussa.

1. Leikkaa kankaasta 4 kappaletta kaavan mukaan. Muista lisätä 1 cm saumanvarat.
2. Ompele kaksi kappaletta yhteen oikeat puolet vastakkain (punainen katkoviiva, kuva 1). Tee sama myös toiselle kahdelle kappaleelle.

3. Ompele seuraavaksi nämä ommellut 2 kappaletta yhteen oikeat puolet vastakkain (punainen katkoviiva, kuva 2).

4. Käännä työ oikein päin.
5. Käännä reunat maskin sisälle saumanvarojen verran ja kiinnitä muutamalla nuppineulalla (kuva 3).
6. Sujauta kuminauhan päät maskin reunoihin kuvan 3 mukaisesti (vihreä viiva) ja ompele päällitikkaus maskin reunoihin (punainen katkoviiva).

Kuminauhana toimii parhaiten pehmeä ja pyöreä maskikuminauha. Itse leikkasin kuminauhan noin 12-13 cm pituiseksi. Mittaa itsellesi sopiva mitta!

Lataa ilmainen maskin kaava (pdf)!

Mies on pyytänyt minulta kilttiä jo monta vuotta. Siinä se nyt on! Vihdoin! Wikipediasta löytyy mielenkiintoista tarinaa kiltin historiasta. Käyppä lukemassa!

Kilttihän on loppujen lopuksi helppo ommella. Katsoin Youtubesta monet videot kiltin tekemisestä sekä surffasin kuvia ja blogeja löytääkseni itselleni sopivimman tien aloittaa. Malliksi hioutui lopulta seuraavanlainen.

Laskosalueen leveydeksi tein noin 60% vyötärön ympärysmitasta, että laskokset ylsivät reilusti sivuille asti. Laskokset kiinnitin ensin nuppineuloin sopivaan mittaan, jonka jälkeen silitin laskokset.

Vyötärökaitaletta hameeseen ommellessa kiinnitin myös pari D-lenkkiä odottamaan hameeseen kuuluvaa nahkapussukkaa, josko sellaisen innostuisin tulevaisuudessa vielä tekemään.

Toiseen lenkkiin teinkin sitten metsästysreissun saaliista korun/-koristeen, koska mielestäni se sopi hyvin hameen yksityiskohdaksi.

Paikalliselta suutarilta Patiinista hain vyönahkaa ja soljen, jolla kiltin saa kiristettyä sopivaan kireyteen.

Kiltin sovituksen jälkeen ompelin nahkavyön kiinni kolmisyöttökoneella, jonka voima riitti hyvin vielä tuohon paksuuteen. Lopuksi vielä leikkasin kankaan reunasta kaistaleen “röyhelöä” ja ompelin hameen etusivureunaan koristeeksi.

Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen projekti. Kiltti näyttää helkutin hyvältä päällä!

Kierrätysfarkkulaukkuja voisin tehdä ihan koko ajan. Nämä farkut ostin eurolla kirpputorilta, mutta eivät sopineetkaan minulle, joten käytin ne tähän laukkuun.

Silitin laukun molemmille puolille heijastavan AnnDesign-logon ja laukun sulkemiseen kiinnitin magneettilukot. Ompelin laukkuun myös puisen handmade-merkin, joka löytyi myös kirpputorilta.

Olen tykästynyt magneettilukkoihin, koska laukun sisältöön pääsee nopeasti käsiksi mutta ne pitävät kumminkin laukun hyvin kiinni.

Laukun sisustaan tein kaksi taskua, toisen vetoketjullisena.

Käy katsomassa myös tekemäni raidallinen laukku käytetyistä farkuista ja muita kädentaitotöitä!

Tämän takin kangas oli eräissä metsästysaiheisissa juhlissa pöytäliinana ja muistan miettineeni, että onpas hieno kangas ja että tuosta voisin tehdä itselleni takin, jos sen saisin. Ja sainhan minä.

Halusin hupparin läppätaskulla, jossa siis ei olisi vetoketjua edessä mutta toisin kävi. Piirsin kaavat ja ompelin aika pitkälle.

Kun kokeilin takkia päälle, niin sehän oli vähän liian tiukka päällevedettäväksi, eikä kangas venynyt yhtään. Eipä auttanut muu kuin purkaa, tehdä uudet etukappaleet ja laittaa eteen vetoketju. Hupparina sitä ei olisi tullut käytettyä ja näin siitä tuli käyttökelpoisempi minulle.

Tein Illustratorilla A4-arkillisen omia logoja sekä muutaman Rammstein-logon kuvioleikkurilla leikattavaksi. Tähän takkiin silitin nuo Rammstein-logot sekä etu- että takapuolelle. Harmaan heijastavan silityskalvon tilasin lumikellot.fi -verkkokaupasta. Leikkuri löytyy samasta kaupasta.

Hihansuihin tein vielä mustasta puuvillatrikoosta resorit. Ne ulottuu kivan pitkälle, ja kädet saa helposti vedettyä kylmältä suojaan. Huppuun laitoin mustat nyörikiristimet, joiden avulla saa pään hyvin suojaan tuulelta.

Itselle mieluinen takki tuli – taidan pitää!

Lumilautakenkien kuljetus on aina ollut vähän haastavaa. Niitä on tungettu isompaan muovipussiin tai heitetty kengät sellaisenaan auton takaluukkuun. Oli aika tehdä lumilautakengille laukku.

Väri on näille minun Crazy Creek -lumilautakengille helposti likaantuva valkoinen, joten päätin tehdä niille oman kassin, jossa niitä voi kuljettaa ja myös säilyttää.

Piirsin aluksi kenkien muodon kaavapaperille ja mittasin tarvittavat mitat. Laukun mitoiksi sain (l)350 x (p)305 x (k)305mm, jonka yläkulmia toki pyöristelin kenkien muodolle sopivaksi. Metrivetoketjua leikkasin tähän vähän reilu 80 cm.

Laukun kankaaksi halusin jotain kestävää ja likaa hylkivää, joten kaapista valikoitui sopivaksi Enstex- kangas.

Kätköistäni löytyi tähden muotoiset silitettävät heijastimet, jonka kiinnitin laukun molemmille puolille. Niistä tuli laukulle kivat yksityiskohdat, kuin myös tähden muotoinen vetoketjuvedin, jonka ompelin vetimeen pujotettuun ohueen satiininauhaan.

Kantohihnoihin laitoin erillisen kangaskaistaleen, johon ompelin tarranauhaa. Hihnat on helppo yhdistää tarralla ja lienee helpompi myös kassia kuljetella.

Käy katsomassa myös muita ompelutöitäni!

Vanhojenpäivän mekko paljettikankaasta itse tehden? Mikä ettei!

Noin vuotta aikaisemmin alettiin miettiä tyttärelle vanhojenpäivän tanssimekkoa. Nettiä selattiin ja kaupoissa kierreltiin. Mieluisaa ja sopivanhintaista ei tullut vastaan. Oli vain mielikuva vaaleankultaisesta paljettimekosta, joka oli vanhojenpäivillä aikaisemmin nähty. Ajateltiin, että kokeillaan tehdä itse, kun onneksi oli hyvin aikaa.

Ensimmäiseksi aloin surffata netistä sopivaa kaavaa. Päädyin selaamaan Jyväskylän Kangaskaupan tarjontaa ja sieltä löytyi McCALL’S in kaava M7718. Tästä sai hyvän kaava-aihion tulevaan mekkoon. Piirsin tuosta kaavasta pienimmän koon, joka sekin oli vielä joustavalle kankaalle aivan liian iso. Ympärysmittaa piti siis pienentää – taisi siitä lähteä ainakin 15cm pois ellei jopa enemmänkin.

Whitelodgefabric.com-sivustolta tilasin muutaman paljettikangas-mallitilkun. Metrihinta oli siellä kuitenkin sen verran korkea(reilu 20 e), että tilasin mallitilkut myös Kiinasta (Aliexpress.com-sivustolta, LQIAO Official Store -kaupasta).

Päädyinkin sitten Kiinan paljettikankaaseen, koska se näytti olevan juurikin samaa kuin tuo WhiteLodgeFabricin kalliimpi kangas. Kankaan väriksi valitsimme ‘Light Gold’ ja sitä tilattiin yksi jaardi eli reilu 9 metriä. Paljettikankaan hinnaksi tuli noin 70 euroa. Kangas oli oikein laadukas ja tuli kolmen viikon sisällä tilauksesta.

Vuorikankaaksi valitsin kullanvärisen satiinin, jonka tilasin myös Aliexpressiltä, mutta eri kaupasta. Sitä tuli myös jaardin verran ja sen hinnaksi jäi 30 euroa, joten metrihinta ei päätä huimannut.

Sitten alkoikin mekon ompeluprojekti.

Pitkien pohdintojen jälkeen olkaimet tehtiin ihan vain satiininauhasta, koska mikään koristeellinen valmisnauha ei ollut oikein oikean värinen eikä sopiva tuohon paljettikankaaseen.

Mekosta tuli todella upea. Hintakin jäi alle budjetin, kun ei omaa työtä lasketa. Onneksi aurinkokin juhli kanssamme, joten mekko ihan säihkyi tyttäreni päällä.

Olimme molemmat onnellisia.

Tyttö sai juuri sellaisen mekon, kuin halusi.
Äidin onni tuli tyttären onnesta ja omasta onnistumisesta.

Vinkki. Juhliin voit ommella isälle tai veljille vaikka kiltin. Eikö hyvä idea?

Paljettikankaasta valmistui myös rusetti ja olkalaukku

Samaa kangasta riitti myös tanssipartnerin rusettiin sekä pieneen laukkuun.

Seuraavaksi työstövuorossa oli nahkaisen työkalukotelon kaavoitus ja ompelu. Sain vapaat kädet toteutukselle, joten päätin lisätä ainakin yhteen kuviointia.

Olipas mielenkiintoinen ja erilainen nahkatyö!

Jaottelin työkalut koon mukaan eli koteloita tuli kolme eri kokoa: pieni, keskisuuri ja suuri.

Pienemmän työkalukotelon kaavoitus ja ompelu

Työ alkoi kaavan piirtämisellä. Tarvittiin viidelle työkalulle paikka. Käytin nahkaan liitua kaavan piirtämiseen ja linjojen merkitsemiseen, koska se lähtee pyyhkimällä pois. Nahan leikkasin oikeaan kokoon terävällä katkoteräveitsellä eli pohojalaasittain mattopuukoolla.

Netistä löysin sopivan aiheeseen liityvän kansikuvan, jota vähän suurensin käytettävän alueen mukaan – ja sitten aloitin kuvioinnin.

Seuraavassa vaiheessa päästiinkin ompelemaan kappaleita yhteen. Käytän kolmisyöttökonetta nahan ompeluun. Vinokantit viimeistelivät mielestäni kivasti työn reunat, kuin myös tummanruskea nahan värjäys. Magneettilukoilla kotelo on helppo avata ja sulkea.

Kotelon kooksi tuli 210x175mm. Siitä tuli kiva kokonaisuus ja mieluisa kotelon saajalle.

isomman työkalukotelon kaavoitus ja ompelu

Kahteen isompaan koteloon tein värjäyksen ennen ompelua. Toisen värjäsin mustalla narvivärillä, toisen ruskealla antiikkipastalla.

Isoimman eli ruskean työkalukotelon kooksi tuli 380x375mm. Siihen tein erillisen kahvan kantamisen helpottamiseksi, koska siitä tuli aika iso. Kahvan materiaalina käytin 25mm polyesternauhaa. Mustan kotelon kooksi tuli 380x285mm.

Molempiin laitoin myös magneettilukot, kuvioidut nahkamerkit sekä kangasmerkit omalla logolla.

Muita kuvioituja nahkatöitäni on esimerkiksi vyö. Käyppä katsomassa!